Maanpaossa elävän venäläisen oppositiovaikuttajan Mihail Hodorkovskin sunnuntaista esiintymistä Helsingin Kansalaistorilla voisi pitää uhmakkaanakin. Entinen Venäjän rikkain mies sivalsi Vladimir Putinin hallintoa alle 200 kilometrin päässä Venäjän rajalta, ja oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin kuolemasta venäläisellä vankileirillä on kulunut vasta reilu viikko.
Sunnuntain mielenosoitus järjestettiin Ukrainan suursodan toisen vuosipäivän vuoksi. Venäjän suurhyökkäyksen alusta tuli varhain lauantaina kuluneeksi kaksi vuotta.
– Putin käynnisti sodan, jossa vastakkain ovat kaksi sukulaiskansaa. Sadattuhannet ovat kaatuneet ja vammautuneet. -- Miksi hän on tämän tehnyt? Pönkittääkseen omaa valtaansa. Mutta Putin ei ole sama kuin Venäjä tai venäläiset, Hodorkovski sanoi puheessaan.
Hodorkovski kehotti venäläisiä osoittamaan mieltänsä presidentinvaaleissa 17. maaliskuuta äänestämällä tasan puolenpäivän aikaan. Vastaavaan protestiin venäläisiä kehotti myös Aleksei Navalnyi ennen kuolemaansa. Äänestyksen ajoitus on yksi tapa osoittaa mieltään vaaleissa, joissa todellisia vaihtoehtoja Putinille ei ole päästetty ehdokkaiksi.
Putinin hallinnon uskotaan yleisesti järjestäneen vastustajiensa salamurhia tai niiden yrityksiä myös ulkomailla. Hodorkovski kertoi kuitenkin vastauksena STT:n kysymykseen mielenosoituksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa, ettei hänen kuolemanpelkonsa ole kasvanut Navalnyin poismenon jälkeen.
– Mitään muutoksia ei minulle mielestäni ole tapahtunut. Valitettavasti Aleksei Navalnyi ei ole Putinin valtakauden ensimmäinen uhri. Ystäväni Boris Nemtsov murhattiin sadan metrin päässä Kremlistä. Tässä yhteydessä haluan muistuttaa teitä ihmisistä, jotka ovat paljon minua vaarallisemmissa olosuhteissa. -- Näitä ihmisiä on paljon, Hodorkovski sanoi.
Hodorkovski mainitsi nimeltä muun muassa kahteen otteeseen, vuosina 2015 ja 2017, myrkytetyn toimittajan ja oppositiopoliitikon Vladimir Kara-Murzan, joka on parhaillaan poliittisena vankina Venäjällä.
"Putin luuli, että säikähdämme"
Navalnyin kuolemaa Hodorkovski pitää menetyksenä Venäjälle. Hodorkovski kertoo pitäneensä Navalnyista sekä tehokkaana poliittisena toimijana että ihmisenä. Hän kuitenkin kiisti sen, että unelma demokraattisesta Venäjästä kuolisi kenenkään yksittäisen ihmisen myötä, sillä demokratiassa vahvoja johtohahmoja pyritään juuri välttämään.
– On todella sääli, että tällaisesta henkilöstä, jolla oli näin merkittävät poliittiset kyvyt, ei tule Venäjällä johtavaa hahmoa. Toisaalta jos haluamme puhua demokraattisesta valtiosta, emme saa puhua siitä, että valtiolla olisi johtaja. Demokraattinen valtio koostuu erilaisista ryhmittymistä, joilla on erilaiset intressit ja jotka sopivat asioista keskenään, Hodorkovski sanoi toimittajille.
Navalnyin tukijat ovat asettuneet kannattamaan tämän leskeä Julija Navalnajaa, joka ilmoittautui julkisuudessa miehensä työn jatkajaksi. Navalnajan ja Hodorkovskin ohella Venäjän maanpaossa olevan demokratiamielisen opposition korkean profiilin hahmoja on esimerkiksi entinen shakkimestari Garri Kasparov.
– Meitä on paljon demokraattisessa oppositiossa. Putin luotti siihen, että me säikähdämme Navalnyin kuolemasta ja että rivimme hajoavat. Näin ei käynyt, Hodorkovski sanoo.
Hodorkovski ei pidä ongelmana, että Venäjän ulkomailla oleva oppositio on hajaantunut eri leireihin. Se kuuluu demokratiaan, hän sanoo.
– Suomi on suhteellisen pieni valtio, vain viisi miljoonaa ihmistä, mutta teillä on yhdeksän puoluetta (eduskunnassa). Miksi ne eivät yhdisty yhdeksi puolueeksi? -- Olennaista ei ole yhtenäisyys, vaan kyky toimia yhdessä.
Nuorisojärjestöistä liike-elämään
Vuodesta 2013 maanpaossa elänyt Hodorkovski on tunnettu Venäjän hallinnon ja presidentti Vladimir Putinin arvostelija. Vuonna 1963 Moskovassa syntynyt Hodorkovski kiinnostui politiikasta ja liike-elämästä jo nuorena. 1980-luvulla hän toimi kommunistisessa nuorisojärjestössä, mitä kautta hän eteni liike-elämään ja tietokoneiden maahantuojaksi. Hän perusti vuosikymmenen lopulla Menatep-pankin, joka hyödynsi Neuvostoliiton romahdusta ostamalla yksityistettyjen yritysten osakkeita edulliseen hintaan.
Tilannetta hyödyntänyt Hodorkovski nousi miljonääriksi. 1990-luvulla Hodorkovski osti öljy-yhtiö Jukosin, joka kasvoi yhdeksi maan suurimmista öljy-yhtiöistä. Venäjän presidentin Boris Jeltsinin valtakaudella Hodorkovski eteni myös maan varaenergiaministeriksi.
Vuosituhannen alussa Hodorkovski oli noussut Venäjän rikkaimmaksi mieheksi. Hänen vaikeutensa alkoivat pian sen jälkeen, kun Putin oli noussut Venäjän uudeksi presidentiksi. Hodorkovski vaati televisioidussa väittelyssä Putinia kitkemään viranomaisten korruptiota, mikä aiheutti kitkaa kaksikon välille.
Närkästynyt Putin määräsi rikostutkinnan käynnistettäväksi Hodorkovskin liiketoimista, ja vuonna 2003 tämä pidätettiin ensimmäistä kertaa. Venäjän syyttäjäviranomaisten mukaan Hodorkovski oli syyllistynyt laajoihin petoksiin ja veronkiertoon. Hän itse luonnehti viranomaistutkintaa poliittiseksi ajojahdiksi.
Kaksi vuotta myöhemmin Hodorkovski vangittiin kahdeksaksi vuodeksi. Rangaistusta jatkettiin vuonna 2010, jolloin Hodorkovskille annettiin tuomio yhtiönsä öljyn varastamisesta. Hodorkovskin miljardööriksi nostanut Jukos ajautui vankeuden aikana konkurssiin, ja yrityksen osat myytiin valtio-omisteisille yhtiöille.
Putin armahti hänet vuonna 2013, mutta Hodorkovski ei tunnustanut syyllisyyttään talousrikoksiin. Vapautumisensa jälkeen hän pakeni Saksaan.
Liike-elämästä opposition tukijaksi
Hodorkovski asettui asumaan Lontooseen, josta käsin hän on siirtynyt liike-elämästä yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Perustamansa Avoin Venäjä -liikkeen kautta Hodorkovski kykeni tukemaan venäläisiä oppositiopoliitikkoja. Hänen taloudellista asemaansa auttoi irlantilaisen oikeusistuimen vuonna 2016 tekemä päätös, joka vapautti sata miljoonaa euroa hänen rahojaan, jotka oli jäädytetty Venäjällä nostettujen kavallussyytteiden takia. Hodorkovski kertoikin päätöksen jälkeen käyttävänsä osan vapautetuista varoista Avoin Venäjä -liikkeen toimintaan.