– Putin luotti siihen, että säikähtäisimme Navalnyin kuolemaa ja hajoaisimme, sanoo entinen venäläisoligarkki Mihail Hodorkovski.
Näin ei käynyt, Hodorkovski sanoo ja lisää, että Navalnyin tukijat ovat löytäneet hänen leskestään Julija Navalnajasta oman poliittisen edustajansa. Omat kannattajansa on esimerkiksi Garri Gasparovilla, Maksim Katzilla, Anastasia Ševtšenkolla ja Dmitri Gudkovilla.
Hodorkovski uskoo, että Venäjän demokraattinen oppositio pystyy yhdistämään voimansa. Hän ei vastannut Ylen toimittajan kysymykseen siitä, miten paljon vaikutusvaltaa oppositiolla on Venäjän ulkopuolella.
Hodorkovskin mukaan opposition yhteistyö ulkomailla on venäläisten hyväksi myös maan sisäpuolella.
Vieraili Suomessa vastustamassa Venäjän hyökkäyssotaa
Hodorkovski vieraili sunnuntaina puhumassa Helsingin Kansalaistorilla järjestetyssä Venäjän hyökkäyssodan vastaisessa mielenosoituksessa.
– Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole sama asia kuin Venäjä ja Venäjän kansa, sanoo Hodorkovski.
Hän kehotti venäläisiä vastustamaan Putinia maaliskuun vaaleissa äänestämällä. Hodorkovskin mukaan yli puolet venäläisistä ei kannata sotaa Ukrainassa.
Hodorkovski on yksi tunnetuimmista maanpaossa elävistä Venäjän presidentin Vladimir Putinin vastustajista.
Hodorkovski sanoo, että Venäjän autoritaarinen systeemi ei mahdollista sellaisten vaalien toteuttamista, joka osoittaisi maassa toimivien poliitikkojen todellisen suosion.
– Gallupit ja kyselytutkimukset eivät anna todenmukaista kuvaa, koska ihmiset pelkäävät ilmaista mielipidettään. Jos olisi mahdollista toteuttaa oikeat vaalit, silloin pystyisimme sanomaan, että tuo sai viisi ääntä, tuo sai kaksi ääntä, ja tuo sai kolmetoista. Mutta tämä ei ole mahdollista.
Hodorkovski kertoo myös, että Euroopan neuvoston puitteissa ollaan järjestämässä venäläisen opposition yhteistyötä, johon myös hän on osallistumassa.
”Navalnyin kaltaisia Venäjän historiassa vain harvoja”
Hodorkovskilta kysyttiin myös kuolleesta oppositiojohtajasta Aleksei Navalnyista.
Hän sanoo pitävänsä Navalnyita ”tehokkaana poliitikkona”, jonka kaltaisia ei ole Venäjän historiassa ollut montaa.
– Ymmärsimme, että kun maassamme tapahtuu muutoksia, hänen henkeään tulee uhkaamaan suuri vaara. Ensimmäinen reaktiomme hänen kuolemaansa oli, ettei niin voi tapahtua. Valitettavasti niin tapahtui.
Ylen haastatelussa Hodorkovskin kuvailee ensimmäisiä tuntemuksia kuultuaan Navalnyin kuolemasta.
– Järki sanoo, että niin voi käydä, mutta tunteet sanovat, ettei se ole mahdollista.
Hän kertoo olleensa yhtä epäuskoinen kuin kuultuaan Venäjän hyökänneen Ukrainaan toissa vuonna.
Mielenosoitukseen osallistunut venäläinen aktivisti Irina Medvedeva kertoo saapuneensa mielenosoitukseen ilmaistakseen mielipiteensä Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainassa. Hän on saanut poliittisen turvapaikan Suomesta.
– Vastustan sotaa ja haluan ilmaista mielipiteeni näiden kaikkien ihmisten kanssa, Medvedeva sanoo.
Myös paikalla ollut Jaakko Kauranen sanoo kokevansa, että jokaisen eurooppalaisen tulee muistaa Ukrainan sotaa joka päivä.
– Sitä ei saa unohtaa, mitä Ukrainassa tapahtuu. Hyvä että saadaan Hodorkovskin kaltaisia nimiä puhumaan Suomeen, Kauranen sanoo.
Ylen tietojen mukaan Hodorkovski tapaa muun muassa eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.), europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr.) ja kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.). Mielenosoituksen järjestää Suomen venäjänkielisten perustama Venäjän demokratian puolesta -liike.
Helsingin poliisi arvioi, että paikalla oli noin 200 ihmistä.
Entisestä oligarkista tuli maanpakoon joutunut Putinin vastustaja
Vuonna 1963 Moskovassa syntynyt Hodorkovski kiinnostui politiikasta ja liike-elämästä jo nuorena. 80-luvulla hän toimi kommunistisessa nuorisojärjestössä, mitä kautta hän eteni liike-elämään. Vuonna 1989 Hodorkovski perusti liikekumppaniensa kanssa Menatep-pankin.
Pankki käytti hyödykseen Neuvostoliiton romahdusta ja siitä seurannutta valtionyritysten yksityistämistä. Kun Menatep-pankki kykeni ostamaan yksityistettyjen yritysten osakkeita edulliseen hintaan, tuli Hodorkovskista kauppojen myötä miljonääri.
1990-luvulla Hodorkovski osti öljy-yhtiö Jukosin, joka kasvoi yhdeksi maan suurimmista öljy-yhtiöistä. Venäjän presidentin Boris Jeltsinin valtakaudella Hodorkovski eteni myös maan varaenergiaministeriksi.
Vuosituhannen alkuun mennessä Hodorkovskista oli tullut Venäjän rikkain mies. Hodorkovskin ja Putinin välit viilenivät pian sen jälkeen, kun Hodorkovski vaati televisioidussa väittelyssä puuttumaan viranomaisten korruptioon. Tämän vuoksi suuttunut Putin määräsi rikostutkinnan koskien Hodorkovskin liiketoimia.
Hodorkovski pidätettiin vuonna 2003 talousrikoksista epäiltynä, kun hän oli rahoittanut maan oppositioliikettä. Syyttäjänviranomaisen mukaan Hodorkovski syyllistyi laajamittaisiin petoksiin ja veronkiertoon, ja hänet tuomittiin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Hodorkovski luonnehti viranomaistutkintaa poliittiseksi ajojahdiksi. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julisti hänet poliittiseksi vangiksi vuonna 2013.
Kaksi vuotta myöhemmin Hodorkovski vangittiin kahdeksaksi vuodeksi. Rangaistusta jatkettiin vuonna 2010, jolloin Hodorkovskille annettiin tuomio yhtiönsä öljyn varastamisesta. Hodorkovskin miljardööriksi nostanut Jukos ajautui vankeuden aikana konkurssiin, ja yrityksen osat myytiin valtio-omisteisille yhtiöille.
Putin armahti Hodorkovskin vuonna 2013, minkä jälkeen hän on asunut maanpaossa muun muassa Saksassa ja Britanniassa.
Vuonna 2001 hän perusti Avoin Venäjä -säätiön, jonka tarkoituksena oli tukea Venäjän demokratisoitumista. Lopulta Avoimen Venäjän toiminta kiellettiin lailla ja se julistettiin vuonna 2017 ”ei-toivotuksi järjestöksi”.
Vuonna 2022 Venäjä julisti Hodorkovskin ”vieraan vallan agentiksi” väittäen hänen saaneen rahoitusta Ukrainalta. Venäjä on käyttänyt vieraan vallan agentiksi julistamista yhtenä tukahduttamistoimena Putinin vastustajia, toimittajia ja ihmisoikeusaktivisteja vastaan.
Lähde: Reuters